Äkkiseltään voisi ihmetellä, miksi teeblogissa kirjoitetaan glögistä, mutta koskapa blogini katto on korkealla ja seinät leveällä ja tämän vuoden Blossa saa makunsa Earl Greystä, ei syytä tarvinne sen ihmeemmin perustella.
En ole joka vuosi ostanut Blossaa, mutta kun syksyllä luin tämän vuoden Blossan ammentavansa inspiraationsa englantilaisesta teestä, oli selvää, että tänä vuonna hankin pullon tai pari.
Tämän vuoden Blossa-glögiä maustaa siis Earl Grey, joka saa makunsa bergamottiöljystä. Glögi on tehty yhteistyössä The London Tea Companyn kanssa. Englantilaista posliinia muistuttava pullo on tosi kaunis.
Blossa 2015
Kullanruskea, makea, teearominen, kevyen sitruksinen, hennon glögimausteinen, vivahteikas
Raaka-aineet: muscat-rypäleet, sokeri, neilikkauute, inkivääri, kardemumma, musta tee, viljaetanoli.
(alko.fi)
Kylmässä glögissä on sitruksinen tuoksu ja väriltään se muistuttaa teetä. Olen tunnistavinani glögistä teen tuoksun, mutta mahdoton sanoa tunnistaisinko sitä, mikäli en tietäisi glögin olevan teenmakuinen.
Lämpimässä juomassa maistoin ensimmäiseksi alkoholin, joka maistui yllättävän vahvana ja terävänä. Myös teen maku on tunnistettavissa. Jouluiset mausteet maistuvat myös, mutta eivät liian hallitsevasti. Minä en pitänyt tätä kovin makeana glöginä, mutta tämä jakoi ystäväporukassamme mielipiteitä, sillä osa piti tätä hyvinkin makeana. Myös Alkon sivulla juomaa luonnehditaan makeaksi.
Minun on vaikea mieltää tätä perinteiseksi glögiksi. Ennemminkin tämä näyttäytyy minulle alkoholipitoisena, teemäisenä kuumana juomana. Juon aika harvoin vaaleaa glögiä, minkä vuoksi en ehkä miellä tätä kovin glögimäiseksi.
Parhaiten Blossa 2015 voisi toimia illallisen päätteeksi teen & avecin korvikkeena tai miksattuna mustan teen (Earl Greyn) kanssa, jolloin kupillisen alkoholipitoisuus jäisi alhaisemmaksi. Join juomani glögilasista, mutta teekuppi toimisi vähintään yhtä hyvin. Alkon sivulla mainitaan, että tuotetta voi nauttia myös kylmänä jälkiruokaviinin tapaan tai kuohuviiniin yhdistettynä jouluisena drinkkinä. Jälkimmäistä taidankin kokeilla, mutta näin arki-iltana en alkanut enää kuohuviinipulloa poksauttamaan, joten se kokeilu jää toiseen kertaan.
Ostaisinko toisen pullon? Ehkä. Maku on hyvä, mutta ”perus glögihimoon” perinteinen punainen glögi reilulla tujauksella punaviiniä on edelleen suosikkini.
Kaikkea teestä 