Vuosien mittaan minulle on kertynyt monenlaisia teesiivilöitä. Sanomattakin lienee selvää, että osa on päivittäisessä käytössä, kun taas osa on hautautunut laatikon perukoille käyttämättöminä.
Teelin ja Cha Cultin siivilät
Nämä siivilät ovat minulla päivittäisessä käytössä ja omistan näitä kolme, jotta minun ei tarvitse ronkkia märkiä teelehtiä siivilästä vaihtaessani teelaatua. Siivilän pito on huippuluokkaa: edes hienoinkaan rooibos ei ole mennyt näistä siivilöistä läpi. Siivilään kuuluu kansi ja kun siivilän laittaa käytön jälkeen kannen päälle kumolleen, kuivuu se nopeasti, minkä jälkeen tee on helppo kipata biojätteeseen.
Näitä siivilöitä olen vienyt tuliaiseksi useammalle ystävälle (joiden luona käydessä olen kiinnittänyt huomiota huonoon teesiivilään). Ainoa miinus epäesteettisistä muoviosista. Näitä saa teekaupoista ja isoimmista marketeista alle 10 eurolla.
Forlifen metallinen teesiivilä
Tämä siivilä tuli Forlifen ison lasisen teemukin mukana. On pidoltaan edellisten vertainen. Tässäkin on mukana kansi ja istuu hyvin isoon teemukiin. Huolimatta siitä, että on Teelin ja Cha Cultin siivilöiden veroinen ja vielä nätimmän näköinenkin, en jostain syystä käytä tätä ihan yhtä paljon.
Althausin teesiivilä
Althausin siivilä on pidoltaan melko hyvä eikä tässäkään ole muoviosia. Ainoa miinus siitä, että isommassa kupissa siivilä jää ”kekottamaan”, kun pidikkeitä ei ole molemmilla reunoilla.
Teetuubi
Teetuubin olen ostanut joskus reissulta Keski-Euroopasta. Tyylikäs ja kiva, mutta käytössä ei kovin kätevä, vaikka pohjan saakin irti puhdistusta varten. On tosi ahdas, joten isolehtinen tee ei mahdu laajenemaan riittävästi. Ei liene yllätys, että on jäänyt vähälle käytölle. Mutta tyylikäs se on!
Ikean teesiivilät
Nämä menevät vähän samaan sarjaan edellisen kanssa. Teekupin reunaan kiinnitettävät siivilät eivät toimi kaikenlaisten kuppien/mukien kanssa ja ne ovat aika ahtaat isolehtiselle teelle. Broken-laadulle toimivat paremmin, mutta ovat silti jääneet olemattomalle käytölle, kun parempiakin taloudestani löytyy. En oikeastaan edes tajua, miksi olen nämä hankkinut.
Kylpevä ukko -teesiivilä
Ehdottomasti hauskin teesiiviläni. Olen saanut tämän ystävältäni lahjaksi ja onhan tämä vaan niin sympaattinen. Ukon jaloista on hieman hankala tonkia teenlehtiä pois, mutta hyväntuulinen idea korvaa pienet käyttöepämukavuudet.
Teepallo ja teepihdit
Näitä en käytä koskaan eikä näistä oikein keksi mitään hyvää sanottavaa. Olivat jo kerran lähdössä kierrätykseen, mutta onneksi säästin, niin sain ne mukaan tähän postaukseen. Veikkaan, että teepihdit on yleisin teesiivilä suomalaisissa talouksissa (ja kahviloissa). Molemmat välineet ovat auttamattomasti liian ahtaat, jotta tee pääsisi niissä laajanemaan. Lisäksi molemmat falskaavat, joten teenlehtiä pääsee raoista kuppiin. Ystävilläni, joille olen vienyt tuliaisiksi Teelin ja Chacultin teesiivilöitä, on ollut juurikin näitä teepihtejä.
Teenhaudutuspussit
Eivät ole siivilöitä, mutta ajavat samaa asiaa. Minulla on Cha Cultin haudutuspusseja sekä Japanista tuliaisiksi saatuja. Molemmat varsin toimivia. Japanilaiset ovat pienempiä ja taittoidealtaan muistuttavat tyynyliinaa. Käytän näitä sekä kuppihaudutuksissa että kannuissa.
Kuvassa oleva metallisella klipsulla voi sulkea haudutuspussin ja laittaa roikkumaan kannun reunan yli.
…ja bonuksena loppuun:
Teepussinpuristimet
Ei ole siivilä, mutta kaikessa käyttökelpoisuudessaan otin mukaan tähän postaukseen, kun ovat minulla päivittäisessä käytössä. Näillä puristan sekä teepussit että teenhaudutuspussit. Puristettuina pussit kuivuvat nopeasti, minkä jälkeen ne on mukavempi heittää bioastiaan, kun eivät kastele biojätepussia. Teepussinpuristimet olivat joskus ehdolla vuoden turhakkeeksi, mikä oli minusta täysin käsittämätöntä.
Yhteenvetona voin todeta, että vähillä (mutta hyvillä) siivilöillä pärjää vallan mainiosti.
Kaikkea teestä 